Koulu


1 Koulu, koulutus, oppiminen & kasvatus

Koululaitoksen tehtävänä on opettaa, kuinka kireälle kansalaisen on korsettinsa puettava.
                                                                
Opettajat antavat hyviä neuvoja, koska eivät pysty toimimaan hyvinä esimerkkeinä.
                                                                
Koululaitos on ihmistenkäsittelylaitos. Toisista poistetaan rikkaruohot, toisista ruusut.
                                                                
Koulutusjärjestelmämme yrittää tehdä susista lampaita. Poikkeuksena armeija: se pyrkii tekemään lampaista susia.
                                                                
Kaupan alan koulutus yrittää opettaa susia tekeytymään lampaiksi ja toimimaan salassa kuin susi.
Mutta kuinka voivat sudet opettaa susia lampaiksi? Eivät ainakaan omalla esimerkillään. Turvautuvat siis sanoihin.
                                                                
Tiedän edelleen liian vähän. Taidan ryhtyä opettajaksi.
                                                                
Lukemisen lisäksi ihmisille olisi syytä opettaa myös mikä on lukemisen arvoista.
Lapsille opetetaan hyviä tapoja - vastapainoksi huonolle esimerkille.
                                                                
Se, että oppilaat eivät kysy mitään, ei toimi merkkinä siitä, etteikö heillä olisi kysyttävää. Ehkä he eivät tiedä tarkoituksenmukaisia kysymyksiä.
                                                                
Vanhemmat! Lasta kasvatetaan häntä itseään varten, ei kasvattajan tarpeita varten.
                                                                
Vanhemmat ja koulu opettavat, millainen maailman pitäisi olla; omat kokemukset maailmasta opettavat, millainen maailma on.
                                                                
Monet eivät tahdo opiskella, koska haluavat välttää ajattelun vaivan. Vaikka kyllä se monilta tuntuu käyvän liikoja ajattelemattakin. Hymiö
                                                                
Mitä isä edellä, sitä poika - kieltäytyy tekemästä.
                                                                
Niin lapsi aikuiseksi tultuaan vastaa kuin hänelle lapsuudessa huudetaan.
                                                                 
Joillakin opettajilla on materiaalia, joillakin sanottavaa.
Uskonnontunnilla riittää kuunnella; elämänkatsomustiedontunnilla on puhuttava. Varmistavat, etteivät ET:n opiskelijat ole vaaraksi yhteiskunnalle. Hymiö
                                                                
Ihminen, varsinkin lapsi, uskoo helposti olevansa sitä, mitä hänen uskotellaan olevan. Ajattele koulunumeroiden vaikutusta pienen ihmisen kuvitelmiin omista kyvyistään - tai niiden puutteesta.
                                                                
Kasvattaminen on oikeastaan vain kasvatusta itsekasvatukseen.
                                                                
Se, joka siirtyy opiskelijasta suoraan opettajaksi, on ikuinen penkkiurheilija: opettaa penkillä oppimaansa penkiltä penkillä istuville.
                                                                
Opettaja! Kun rankaiset oppilasta, mieti ensin, kumpi on epävireessä, oppilas vai koulu.
                                                                               
Pitäisikö opetussuunnitelmiin lisätä näyttelytaidon opetusta? Ihmiset näyttelevät nimittäin perin huonosti ja näyttelytaito on täällä se, minkä avulla menestyy.
                                                                
Koulutus: Joukko toimenpiteitä, jotka säästävät meiltä ajattelemisen vaivan.
                                                                
Jotkut kasvattavat lasta vain saadakseen hänet olemaan hiljaa aloillaan. Ei ihmistä kannata sellaiseksi opettaa. Kaikkihan sellaisen ihmisen yli kävelevät!
Lukemisen pakko estää monia ylioppilaita ajattelemasta. Aikaa ei yksinkertaisesti riitä muuhun kuin lukemiseen.
                                                                
 Toisinaan ne ovat vanhemmat, jotka kasvatusta tarvitsisivat, eivät niinkään lapset.
                                                                
Opintomenestyksen ratkaisee se, mikä juolahtaa päähän juuri oikealla hetkellä.
                                                                
Tehokkain - ja epäilemättä vaikein ja vastenmielisin - kasvatusmetodi on näyttää itse hyvää esimerkkiä.
                                                                
Ei arvosanoja anneta yksinomaan tiedoista ja taidoista, vaan lähinnä käytöksestä, käytöksestä, käytöksestä! Käytös kuvaamataidossa, käytös uskonnossa, käytös matematiikassa  olisivat huomattavasti osuvampia nimityksiä kyseisille oppiaineille. Arvosananhan ratkaisee viime kädessä käytös, eivät tiedot ja taidot. Sama pätee työtodistuksiin. Parhaan paperin saa se, joka nuolee eniten persettä.
                                                                
Oppositio - ääri-sellainen - on koululuokassa se porukka, joka joutuu erityistarkkailuun. Näin myös yhteiskunnassa.
                                                                
Opettajan tehtävänä on erotella jyvät akanoista säädetyllä menetelmällä.


Hyvä kasvatus on sitä, että rikkoo tapoja ja normeja tarpeen vaatiessa, eikä ole huomaavinaan, kun joku toinen menettelee samoin.
                                                                
"Me pidätämme oikeuden päättää, milloin poikkeus vahvistaa säännön." Koululaitos
                                                                
Koululaitos perustuu seuraavaan ohjenuoraan: "Pidettäköön jokaista lähtökohtaisesti laiskana, silloinkin kun hänet on jo ahkeraksi todettu."
                                                                
Ei opiskelija voi sanoa sitä, minkä hän tietää. Mikäli hän mielii menestyä opinnoissaan, on hänen sanottava sellaisia asioita, jotka miellyttävät auktoriteettia.
                                                                
Yliopistoaikana opimme niiden kirjailijoiden nimet, joiden teoksia meidän pitäisi lukea, mutta milloin me oikein ehdimme lukea ne teokset!
                                                                
Yliopistossa meille opetetaan, kuinka purraan sivistyneesti.
                                                                
Meidät asetetaan eri mitta-asteikoille ja sijoitustemme perusteella meille kerrotaan, keitä me olemme.
                                                                
Meille opetetaan toki myös sivuseikat, tavallaan. Ne vaietaan. Monessa kohdin esimerkiksi koko Afrikka on meille sivuseikka, taikka naisajattelijat!
Auskultoinnin tehtävä lienee varmistaa, että "kyseenalaisia arvoja" noudattavat agitaattorit saadaan johdatettua vähin äänin pois opetustointa kiusaamasta.
                                                                
Luovan ajattelukykymme palauttamiseksi ehdotan opetussuunnitelmiin lisättäväksi kurssia, joka on pyhitetty "syrjään vetäytymiselle mietiskelyä varten". Olkoon tämä kurssi "tavoitteeton". Univelkaisille sallittakoon ajoittainen torkkuminen.
                                                                
Tiedämmehän, mitä raffinointi tekee ruoalle. Miten ihmeessä me siis luulemme sen olevan hyväksi koulutusjärjestelmällemme?
                                                                
Kouluarvosanat: (Liian usein) ainakin jossain määrin mielivaltaisen arvostelun typistäminen numeeriseen muotoon.
                                                                
Niille, jotka eivät usko Jumalaan, opetetaan humanismia. Toisinaan humanismia pitäisi opettaa nimenomaan niille, jotka uskovat Jumalaan, sillä he tuntuvat toisinaan uskovan myös paholaiseen, Jumalaakin enemmän.
                                                                
Psykologisoimalla ja medikalisoimalla saadaan teipattua vastarannankiiskien suut tukkoon. Tai vähintäänkin heidän kuulijoidensa korvat tukkoon.
                                                                




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Analyysi Sinuhe egyptiläisestä

The Cioranian Philosophy

Inhimillisyyden saamen kieli